japanilainen possu-nuudelikeitto - jamminammi Ü

Pahoittelen kuvan laatua

300 gr possun sisäfilettä/ulkofilettä (broileri käy myös)

6 rkl sherryä tai makeaa viiniä 

4 rkl mielellään inkiväärillä maustettua teriyaki kastiketta/norm. teriyakikastiketta (tai muutama inkivääri siivu ja soijakastiketta)

merilevää (sushiin käytettävää merilevämattoa voi silputa ohuiksi siivuiksi puolen levyn verran, ei välttämätön)

1,5 l vettä

2 kpl kanalientä esim. Bon du chef

2 pkt (n 200 gr) vehnänuudeleita

purjosipulia renkaiksi leikattuna

1 tl pienittyä tuoretta chiliä, tai kuivattua chili mursketta

kovaksikeitettyä kananmunaa 1/2 per syöjä

Aloita viipaloimalla liha ohuiksi siivuiksi, 3 mm

laita lihat marinoitumaan teriyaki-sherry liemeen ja anna maustua jonkin aikaa, vaikkapa sen ajan, kun kananmuna(t) kiehuu(-vat),  noin 9 - 10 min

Kiehauta keittovesi ja lisää siihen liemikuutiot ja purjot, sekä chili ja merileväsuikaleet.

Paista lihat marinadiliemessään kuumalla pannulla ruskeiksi  niin, että kaikki ulostuleva neste ja marinadi imeytyvät takaisin lihoihin ja liha hiukan ruskistuu.

Lisää keittoon nuudelit ja keitä 3 min ja lisää paistetut lihat keittoon.

Keitetty kananmunan puolikas lisätään keittolautaselle.

Valmista tuli :P

sanasalaattia koussikalla

koussikka

Minulla on muutamia pinttyneitä tapoja, ehkäpä joskus harkittujakin xD,  joilla tykkään ärsyttää lähipiiriä :) Esimerkiksi käytän vääriä sanoja toistuvasti (alkuun tahattomasti) ja ne pikkuhiljaa soluttautuvat niin "oikeiksi" että muutkin saattavat huomaamattaan/tahallaan käyttää niitä. Kuten, kutsun Marie keksejä aina Mariannekekseiksi. Olen huomannut sen kivasti ärsyttävän :D, aluksi vahingossa smaltista käyttämäni speltti- nimitys näyttää jääneen pysyväksi ja on olemassa lukuisia muita vastaavia. 

Eräs paljon käyttämäni sana on "koussikka", joka tarkoittaa puhekielessäni kauhaa tai muutoin isoa lusikkaa/otinta tms. Sitä voi käyttää myös työkaluista tai mistä vaan, minkä nimeä ei tiedä. Sanotaan vaan: "missähän olis sopiva koussikka tälläsille?" Kyllä aina tähän asti on oikea työkalu tullut käteen :D

Myös ihmisiä (läheisten tuttuja, joita en tunne) saatan jatkuvasti nimetä uusin nimin. Esimerkkejä: Terhi - Tirppa, Hilkka - Kerttuli, Tea - Iines (koska valokuvassa oli rusettikengät jalassa). Ihme ilmiö on myös se, että muistan esim. koirien nimet, mutta omistajien nimet jotenkin haihtuvat päästäni. Joten on "Rodin äiti" (Rodi on siis koira) jne. Ihmeen hyvin kuitenkin kaikki tuntuvat tietävän keitä tarkoitan.


Hei te, jotka olette tulleet minun tällaisen ominaisuuden uhreiksi, tahallisen  tai tahattoman, voitte kommentteihin lisätä käyttämiäni uusiosanoja, mikäli mieleenne niitä pukkaa ;)



En ole ihan varma olisko tuokin tapa perinnöllinen. Isäni tapasi/tapaa väännellä sanoja myös ja tästä johtuen saatoin pienenä luulla hänen käyttämiään sanoja oikeiksi. Menin R-kiskalle, sen verran oli jo ikääkin että yksin sain mennä (mikä lisäsi tapahtuman noloutta) ja pyysin pussillisen "leukalipsutuksia".

Myyjätäti katseli minua ihmeissään ja sanoi hetken harkittuaan, ettei sellaisia ole. Katselin häntä yhtä ihmeissäni ja siirsin katsettani hänen ja koukussa roikkuvan Eucalyptus pussin väliä muutaman kerran ja varmistuttuani että kyllä niitä tosiaankin oli, osoitin sormella ja sanoin uudelleen "noita leukalipsutuksia!" Täti kääntyi sormeni osoittamaan suuntaan, nappasi oikean pussin ja molemmat olivat tyytyväisiä. Tosin ihmettelin kyllä pitkään miksi hän ei viitsinyt edes vilkaista hyllyyn kuultuaan ensimmäisen kerran pyyntöni.

Vasta jonkin ajan kuluttua ymmärsin tapahtuneen oikean laidan. Tarkkaan en sitä tilannetta muista, mutta muistan kyllä jonkinlaisen nolouden tunteen muljahtaneen rintakehällä.. tästä viisastuneena itse käyttäessäni ns. vääriä sanoja pienten lasten ollessa kyseessä, kerron mikä esineen oikea nimi on jne. Taitaa silti tuo sanoilla leikkiminen olla perinnöllistä...

kuin kaksi marjaa :D

Kuvat puhukoot puolestaan..

minipompei on valmis

Minipompei/Marmori/Smalti/Laast/mdf-ipohjalla, CR Mysmylä 28.11.2010

Sain sen valmiiksi!! Aikaa jäi noin 15 minuuttia :D  Tässä kuva siitä. Vasemmanpuoleisen, sortuneen marmoripylvään päällä on kenollaan jokin kivenpalanen, jonka olen itse löytänyt Italiasta. Minusta se sopi tähän työhön ja pääsi jalustalle tällä tavoin.

Samoin jätin vasempaan maisema-alueen kulmaan pelkän laastin kattamaan pintaa, haluan näin kuvata tässä nykyään raunioiksi mennyttä tilaa, samoin pylväs on tuhoutunut jne.

Halusin yhdistää alueella  muinoin käytetyn marmorin ja smaltin ja käyttää samaa tekniikkaa laastikiinnitystä ja palojen lohkomista myöden. Onnistuin saamaan käyttööni Pompeijissa ja muualla Antiikin Rooman alueella käytettyjä sävyjä, kuten kultaa (aitoa lehtikultaa lasin sisällä), pastelleja, pompeijin punaista, okraa, mustaa jne.

Ohessa kuva myös ystäväni työstä valmiina. Otamme siitä kuvia päivän valossa huomenna, nyt värjäytyi kuva liian keltaiseksi.

Eri valaistuksessa smalti kiiltelee eri tavoin, kulta näkyy pimeässäkin :)

Bebsu perhonen, Laatta/luonnonkivi/lasimosaiikki/CR Bebsu 28.11.2010

delfiini on jäänyt seuraavaan kertaan

Puolivalmis mini-pompei

Olemme juuri tulleet kurssilta, vielä päivä jäljellä uurastusta :)

Laitoin tähän keskeneräisestä työstä kuvan. Kännykällä kuvatun, joten värejä se ei toista aivan aidosti ja valaistuskaan ei ole paras mahdollinen mutta kyllä siitä jotain näkee.

Kummasti lihaksia kolottaa, kun on työskennellyt niin ihmeellisissä asennoissa. Enpä jaksa kirjoitella aiheesta tälläkertaa enempää. Kivaa oli jälleen. 

Ystävän keskeneräinen perhostyö, ihana!!

Toinen luonnokseni, marmoriraamit esim. peilille

delfiinin kohtalo ratkeaa tänään..

Nyt on niin kunnianhimoiset tavoitteet kehissä, että mysmylä taitaa kulkea "kapsekkilappunsa" kanssa aika vaisuna kurssin loputtua. Huokaus..

Päivitys: 22:00 Kurssipäivä meni ihan kivasti. Huomenna alkaa smalti -osuus, marmorit kiinni jo laastilla ;) Huomenna olen joko erittäin iloinen tai vaisu. Veikkauksia vastaanotetaan!

voih speltti sentään

Onneksi tänään oli välipäivä mosaiikin suhteen! Olen jo aivan kuitti :D Delfiini aiheena jää nyt kyllä toteuttamatta, johtuen siitä, ettei minulla ole tarpeeksi värejä toteuttaa rauhallista taustaa sille.

Työni pinta-ala on niin pieni, ettei tausta voi olla hirmu kirjava. Isolla pinta-alalla olevia väripintoja voi villisti sekoitella, koska niitä töitä katsellaankin kauempaa ja muutenkin on tilaa toteuttaa kuviointia paremmin.

No, ainakin on ollut tosi opettavaista. Speltti (tiedän että kyseessä on smalti, mutta suussani se vääntyy aina speltiksi).. on aikas vaikea materiaali aloittelijalle :) Saas nähdä miten käy!

Edit: 22.30 jälkeen.. saattaa sinne delfiini tulla :D mutta hiukan eri toteutuksella.. en uskalla sanoa enempää.. juu välipäiväpä hyvinkin.. oon ihan kuitti koko smaltteiluun, ei taida sopia meikäläisen vartalolle :D

en smalttaisi odottaa!!

Työnimi: minipompei, marmoripalat paikoillaan alustavasti. Smalti-osuus puuttuu, luonnos ainoastaan delfiinin osalta viitteitä antava, värit täysin valitsematta (klikkaamalla kuva suuremmaksi)

Tänään se alkaa!! Mosaiikkikurssi!! Olen eilen väkertänyt hankkimillani tarvikkeilla alustavia versioita muutamia kappaleita, sekä ottanut niistä valokuvat, jotta olisi ns värikartta käsillä kun itse h-hetki koittaa.

Niin istuin huomaamattani yöllä yhteen asti kiepsuttelemassa marmoripalasia työn raameiksi. Tänään olen jumittanut samaisen pöydän ääressä ihan liian kauan. Vasta illalla pitäisi suunnitella jne. mutta kuka minua pidättelee?? En kertakaikkiaan smalttaisi odottaa!! (Jo Bysantin aikana käytetty läpivärjätty mosaiikkilasi on nimeltään smalti ;)

Lisään tähän kuvan luonnoksesta, jahka päätän paremmin mikä malli tulee kyseeseen :D

onneksi olkoon pikkuheppu!

Marraskuun juhlinnat senkun jatkuvat. Nyt on vuorossa meidän pikkuhepun yksivuotis synttärit :) Tänään on saanut varastaa veskirullan hylsyn vapaasti, sekä saanut etsiä piilotettuja herkkuja asunnosta. Lahjaksi hän sai "pehmusteettoman" kettulelun, joka vinkuu. Kyseessähän on pieni koira, selvyyden vuoksi :)

Paljon onnea, rapsutuksia ja pusuja pikkumiehelle!! Muiiiiiskiss!!

enää päivä aikaa

Kuinkas ollakaan! Keskiviikkoon on enää päivä tämän jälkeen aikaa valmistautua alkavaan mosaiikkikoitokseen. Huomisen varaan jäävät materiaalihankinnat ja lopulliset päätökset.

Olen ajatellut rohkein mielin ryhtyä valmistamaan omaa työtäni niistä alkukantaisista ja aidoista italialaisista läpivärjätyistä palasista. Ostan opelta kilohintaan nappeja, joiden värejä en edes muista :) Olen kyllä jo hahmotellut delfiinikuvion Popei'in antiikkisen puutarha suihkulähteen kuviointia mukaellen.

Tästä alkuperäisestä kuviosta puuttuu nappeja mutta olen pyrkinyt hahmottamaan taitelijan näkemyksen ja piirtänyt paperille hahmotelman. Itse värit jäävät open nappivalikoiman varaan. Mutta uskon niiden käyvän tähän työhön loistavasti. 

Kurssilla olisi tarjolla erilaisia tyylilajeja, kuten seinälaatta sirpaleet ja lasimosaiikit (ohuet neliskanttiset) mutta aion käydä heti härkää sarvista ja valitsen vaikeimman materiaalin, smaltin. Koska koko harrastuksen innoituksena minulla olivat juuri antiikin Roomasta säilyneet mosaiikit. Haluan myös tietää mitä niiden tekeminen on vaatinut! Ehkä osaan katsella näitä ihania teoksia vielä syvällisemmin silmin omien kokemusten jälkeen.

Aion opetella juuri tämän tekniikan ja elämäni varrella ehkäpä kotini keittiöön ja kylpyhuoneeseen jäljentää korvaamattoman kalliiden antiikkisten taideteosten kopiot. Ei vähän mittään! ;) Minulla on myös pieni pöytäkaappi, jossa on kyljissä ja oven paneelissa kuin tarkoitukseen tehdyt syvennykset, odottamassa lisäkoristeekseen mosaiikkipalaskuviointia! Ajattelin tehdä siihen nämä kolme pintaa mosaiikilla ja ostaa päälle marmorisen pöytälevyn palasen. Ensi askelia Italialaistyylisen sisustukseni tiellä! :D


Minusta vain olisi ihana siirtää matkoilla ihastelemieni taideteosten muistot ja itseasiassa koko matkustelun muistot jokapäiväiseen elämääni. Luulisin, että kun opettelen tekniikan hyvin, pystyn jäljentämään tekoksia riittävällä tarkkuudella, onhan kyseessä neliskanttiset ja muokattavat lasikuution palaset. Maalauksia ei pysty taidottomana vastaavasti kopioimaan.


Näin nyt olen päättänyt, haastetta tulee riittämään mutta rohkea rokan syö! 

leuka ja hartiat alas

Yritän muistaa pitää leuan alhaalla ja hartiat rentoina, koska olen ollut jälleen kuntosalilla ja yritän iskeä heti niska-hartiaseudun ylikiristymisongelmaani vastaan. Tuppaa niskat jumittumaan treenin jälkeen entistä enemmän, mikäli en varo.

Tämä naputtelu ei tosiaankaan ole kovin järkevää näin illalla ennen nukkumaan menoa, mutta .. enpäs selittelekään mitenkään. Tyhmää on! Myönnän! Tyhmästä päästä kärsii koko kroppa, etenkin pää!


Tämän päivän kulku on ollut liikuntavoittoinen, eilisen sisäilmaoleskelun vastapainona. Kyllä eilen tuli myöskin lenkkeiltyä, film-towniin ja takaisin ja varsinkin paluumatkalla oli raskaampaa, johtuen karkkipussin lisäpainosta xD

Tänään mentiin taas kaksi immeistä ja kaksi koirusta peräkanaa metsäkärrytietä. Puut olivat lumella kuorrutetut. Kaunista oli! Syötiin sen jälkeen uunissa rapsakaksi paistettua Tapolan mustaa makkaraa puolukkahillolla ja patongilla. Tuikkaan aina vähän valkosipulia sinne tänne makkaraan, on mielestäni loistava lisä.

Jälkkäriksi oli ex-naapurin omenoista valmistettua lohko-omena-kaneli-siirappi paistosta sekä  vaniljasoossii, sekä yllätys yllätys Dolce Gusto Capuccino :)


Ei varmaan kiinnosta ketään, joten nyt lopetan tähän tämän naputtelun. Hasta la vista, peipi!

mysmylä kumossa

Talven ensilipat on nyt sitten lennetty. Piipersin koirien kanssa lenkillä pakkasen rosoiseksi jäädyttämällä tiellä ja maa lähti altani täysin yllättäen, kuin matto oltaisi kiskaistu sivusuunnassa altani, fiuuuu vaan!! Yritin kyllä ennakoida tällaisen mahdollisuuden, mutta niin se vain on ettei siinä ehdä sanoa edes "ei hyvää päivää" ennen kuin horisontti on jo täysin eri vinkkelissä.


Lenkkikaverini alkoi välittömästi kysellä josko vielä henki pihisi, kuulin kuitenkin hänen äänestään että oli vaikeuksia pidätellä naurunpyrskähdyksiä järkytyksen sävyn lisäksi. Olenhan lähipiirini keskuudessa varsin taitavan kaatujan maineessa, nimittäin on sitä ennenkin rähmälleen lennetty!


Kuuluisin ja yleisörikkain kaatumiseni tapahtui muutama vuosi sitten Toscanassa Italiassa, soraisella tiellä munkkiluostariraunion pihamaalla. Olimme hetkeä aikaisemmin käyneet tässä raunioluostarissa ihastelemassa näkymiä. Löysin sieltä seinämältä pyhän veden maljankin ja tuikatessani etusormeni veteen muistan miettineeni, olisiko tällainen maallinen sormen tuikkaus väärä ja rangaistava teko.




Lähdimme luostarista kävelemään parkkipaikoille päin soratietä pitkin, joka oli lievää alamäkeä. Yhtäkkiä nilkkani petti askelen alta ja otin pikaisen korjaavan askelen, josta painoni lennähti kuin Nykäsen Matti aikanaan hyvään liitoon alarinteeseen. Suorastaan tunsin lentäväni, mutta eittämättä lopulta laskeuduin lennostani. 

Kädet olivat suoraan eteenpäin, kämmenet yhdessä kuin sukeltajalla, vatsani kraahnutti soraa allaan vielä reilun metrin matkan ja ympärilleni pöllähti rutikuivaa kivituhkaa pilvellinen. Kun vauhtini vihdoin loppui jäykät jalkani kuulemma tekivät jumppareille tutun selkälihastreenimäisen keinahduksen, kuin keinutuolin jalakset allani keinahdin lopuksi paikallani ennen totaalista hiljaisuutta ja pysähdystä.


Pölyn hälvennyttyä aidosti kauhistuneet läheiseni asettuivat ympärilleni rinkiin ja olivat aivan varmoja siitä, että olisin saanut vähintäänkin avohaavoja johtuen terävistä sorakivistä ja siitä että vaatetukseni oli shortsit/aurinkotoppi, unohtamatta lippalakkia jonka varjosta, samaten kuin tänäänkin, alkoi kuulua kaikkien helpotukseksi ääntä. Se mitä suustani silloin päästin ei kylläkään ole ihan julkaisukelpoista, eikä sopinut myöskään luostarin pihalle, mutta kuka nyt tuollaisessa tilanteessa osaa harkita sanojaan?


Nousin ylös maasta ja tomuttelin kädellä pahimpia pölyjä vatsaltani ja sitten vasta ymmärsin alkaa katsoa minkälaista tuhoa iholleni mahdollisesti oli tullut. Ei yhtäkään haavaa! Ei yhtäkään mustelmaa! Minua ei sattunut minnekään! Olin yltäpäältä harmaan kivituhkan peitossa, mutta täysin ehjä! Iloisena ilmoitin, ettei käynyt kuinkaan ja tällä hetkellä aloin kuulla takaani turistibussillisen ihmisiä osoittamassa minulle aplodein suosiotaan. Käännyin heihin päin ja kumartelin parit yleisöään kunnioittavan estraditaitelijan kumarrukset ja heilutin lippistä nauraen kiitokseksi!


Olisikohan tuo pyhä vesi sittenkin ennemminkin suojellut! ;)

oranssin karkkikeijun hyökkäys

Olimme tänään, ystävykset, S-marketissa ostamassa yhtä sun toista. Kurkottelimme vihannestiskillä kohti avocado koria ja nipistelimme herkin hyppysin kypsyysastetta. Kun vihdoin kurottelumme tuloksena olimme saaneet poimituksi 3 kypsää avocadoa, laskimme kantapäät maahan tyytyväisinä ja käännähdimme 180 astetta lähteäksemme seuraavaan kohteeseen.


Takaamme meitä kohtasi taianomainen näky. Vain vajaan metrin päässä meistä seisoi mummeli, pukeutuneena kirkkaan oranssiin neuleasuun, sukatkin olivat oranssit. Käsissään hänellä oli tarjotin täynnä irtokarkkeja. Mummeli oli hiipinyt siihen aivan äänettömästi ja aloitti hetken päästä puhella rauhallisella äänellä.


Katselimme häntä silmät pyöreinä, kun hän sanoi: "Jaa, teillä tehdään tänään tuollaisia herkkuja. Meillä on tänään tällaisia herkkuja!" Näky oli todella vaikuttava, kuin satujen keijukaismummeli olisi lennähtänyt selkämme taakse. Hänen oranssi vaatetuksensa, vaaleat kutrinsa ja mummun silmälasinsa tekivät hänestä kaupan valoissa satuolennon.


Tällaista tänään!

infottu on - ääniefektein

Palasimme mosaiikki-infosta juuri. Oli mielenkiintoista ja ajatuksia herättävää tutustua eri materiaalivalintoihin ja niiden mahdollisuuksiin ja rajoituksiin, sekä saatavuuteen jne.

Pahaksi onnekseni minulle sattui alleni oikein natisevainen tuoli, että jokainen liike aiheutti kummitusmaisen ääniefektin. Kurssiseuralaiseni poski onkin nyt ihan hajalle purtu. Hän näet joutui naurun pyrskähdysten estämiseksi pureksimaan poskeaan koko puolitoista tuntisen infon ajan. En tiedä kumpaa meistä pitäisi sääliä enemmän..

Paikalle eksyi myös erään kurssilaisen pieni poika, hän oli erittäin sanavalmiin oloinen kaveri. Muisti kommentoida opettajamme esittelemiä töitä rumiksi, sekä kieltää häntä koskemasta äitinsä tekemiin töihin jne. Ikävä kyllä nämä kaksi em seikkaa vievät huomattavan osuuden keskittymiskyvystämme itse aiheeseen.

Mutta, ei se mitään :) kyllä sitä maailmaan meteliä mahtuu! Meillä on nyt viikko aikaa miettiä tarkemmin mitä alamme tuhertaa ja millaisin välinen. Ajattelimme käydä myös kirppareilla katsastamassa, josko löytyisi kauniisti väritettyjä keramiikkaesineitä vasaralla palasiksi hakattaviksi. Niistäkin syntyy kauniita töitä ( ja vähemmän kauniita.. ehkä enemmän niitä). Onneksi yleensä omat työt näyttävät ihmeen kauniilta, kun on tarpeeksi hyvin päässyt sisäistämään mitä se lopulta esittää. Sehän saattaa vaihtua useaankin kertaan matkan varrella..

Tällaisesta käsien taidon näytteestä minulla onkin tähän loppuun pieni tarina isäni vuosikymmenten takaisesta koulussa tehdystä veistotyöstä, jonka alkujaan piti olla puutarjotin. Lopulta siitä tuli erinomainen kapsekin osoitelappu!!

mosaiikkia mosaiikkia

Tänään minä ja eräs lähdemme mosaiikkikurssin info-iltaan. Tulemme loihtimaan marraskuun aikana ikimuistoiset mosaiikkitaideteokset xD (ikimuistoiset siksi, että ne tuppaavat jäämään jälkisukupolvien ihmeteltäviksi haluttiin tai ei, kuten esim. Roomassa ja muualla suuressa maailmassa) Ties vaikka maahamme matkattaisiin tulevaisuudessa suurin sakein joukoin, avaruudesta asti, äimistelemään meikäläisten kätten töitä!

Itse olen hurahtanut antiikin Rooman ja muiden varhaiskulttuurien jälkeensä jättämiin taide-esineisiin ja arkkitehtuuriin. Sinänsä esim.  Rooman Colosseum mykistää myös tietty sen kauneuden lisäksi siellä tapahtuneiden hirmutöiden vuoksi, mutta se ei ole se mitä palvon. Minä ihailen ylipäätään kaikkea kaunista ja erilaista mitä Italiasta ja Etelä-Euroopasta ylipäätään löytyy!

On se jännä, kun esimerkiksi kävelee Italiassa vanhan keskiaikaisen kaupungin katuja, jossa yhä vielä asutaankin, niin se ns ränsistyneisyys on kaunista. Vastaavassa kunnossa oleva talo Suomessa olisi täysin rähjäinen ja köyhällistön asumus ja varmasti ihmisten ajatuksissa mahdollinen asukas vähintäänkin heittiötason hulttio. Se onkin se historia, kokonaisuus ja se että se tapa elää sujuu noinkin niissä maissa jo ympäristön olosuhteidenkin erilaisuuden vuoksi.

Tämä on kuitenkin jo toinen tarina, mutta tässä vähän alkuselitystä innostukselleni mennä mosaiikkikurssille itsekin. Meinasin sisustaa seuraavan tulevan kotini Italialaiseen henkeen ;)

Nähtäväksi jää onko minusta mosaiikkitaiteilijaksi.. siitä myöhemmin ;)

Nescafé Dolce Gusto arvostelu - ensikokemuksia

Antsun kahvi sekoittamattomana, kiitos kuvasta!

Ajattelin tämän kotona käytettävän erikoiskahvikoneen olevan varsin ajankohtaisen laajan markkinointibuumin ollessa selkeästi käynnissä, niin televisiossa kuin eri kauppaketjujen tarjouksissa jne. Siksi päätin kirjoittaa muutaman kokemuksen sanan tänne nettiin, ehkäpä joku eksyy niitä lukemaan ja saa yhden käytännön kokemuksen osospäätöstään tukemaan, on se sitten suuntaan tai toiseen.

Ensinnäkin, kone ei mielestäni korvaa täysin kahvinkeitintä taloudessamme, vaan tulemme yhä keittelemään normaaleja kahveja tämän rinnalla. Kuitenkin totean, että varsin mukava lisä tämä on pieniin herkutteluhetkiin ja aamuihin.

+ yhden kupin keittäminen käy käden käänteessä
+ hyvin vähän siivottavaa 
+ tilanteeseen sopivia makuvaihtoehtoja monia
+ onnistunut muotoilu, luksuksen tunnetta arkeen


- eri makujen laatikot vievät tilaa kaapeista
- vaikka lopputuloksen säätämismahdollisuus on toisaalta plussaa, voi toisaalta sössiä kokemattomuuttaan
- mauissa, joissa on yhteen kuppiin kaksi "nappia", yleensä maito ja kahvi, muodostuu kupin hinta "kaksinkertaiseksi"


Aluksi kun otimme laitteen käyttöön, emmekä oikein olleet sisäistäneet toimintaperiaatteita (johtuen siitä ettemme ikinä malta lukea käyttöohjeita), saatoimme esim. vahvuuden lisäämisen toivossa saadakin juuri päinvastaisen ilmiön aikaan. Paketissa tulevia ml määrä ohjeita kannattaa noudattaa melko tarkkaan, koska esim maitopulveria on vain tietty määrä suodatinnapissa, eikä sen läpi turhaan lorotettu vesi suinkaan lisää maitoefektiä. 


Kahvin kohdalla tuntuu olevan sama tilanne. Mikäli liian pitkään lorottelee vettä suodattimeen, läpi tuleva neste selkeästi muuttuu pelkäksi vedeksi hyvin pian ohjeistettujen ml jälkeen. Eli logiikalla -  lorotan pitempään saadakseni enemmän kahvin makua - ei päde, vaan lopputulokseksi tulee laihempi kokonaisuus ylimääräisen veden takia.


Sen jälkeen kun on sisäistänyt nämä muutamat seikat, alkaa keittely sujua. Lisäksi toteaisin, että sekä maitoa - että kahvia sisältävät maut tulee sekoittaa lusikalla ennen juontia, koska maut jäävät kerroksittain kuppiin. Tarjolle tuotaessa se on upea näky läpinäkyvässä tarjoilukupissa, mutta ennen juontia tämä upea kerroksittaisuus on sekoitettava. 

Tähän seikkaan opettavaisena tarinana voin kertoa kokemuksemme kauppareissulta, Dolce Guston maistiaisista. Esittelijä surrutteli näytemukilliset ylipieneen pahvimukiin ts. ei ollut aavistustakaan siitä että juoma jäi kerroksiksi. Tarjolla ei ollut minkäänlaisia sekoitusvälineitä, joten kasvot kipristykseen vääntävä vahva kahvi pinnalla, (kun odotti Capuccinon vaahtoavaa lempeää jälkiruokakahvimaista makua) oli melko tyrmistyttävä. 

Pyörittelimme "Antsun" kanssa pahvimukeja käsissmme koko kauppareissun ajan ja ihmettelimme miten kitkerää tämä Capu voikaan olla. Emme kehdanneet jättää kuppeja minnekään, mutta mielessä kävi! Kassajonossa alkoikin kahvi olla sen verran viileämpä ja ylähuuli osuikin yllätykseksemme kermaiseen kerrokseen ja kasvoillemme alkoi levitä oivalluksen hymy. Jaaaa, tästäkö tässä olikin kyse! 

Muutaman siemauksen verran kahvi oli sitä oikeaa Capuccinoa, kunnes pelkkä maitokerros alkoi. Hyvät esittelijät, pitäkää huoli siitä että kahvin pystyy myös sekoittamaan! Muutoin moni pahvimuki päätyy kaupan hyllyille juomattomina!! Puhumattakaan siitä, miten surkea kauppa käy esittelemällänne tuotteella, johtuen tästä seikasta!


Suosittelen laitetta lämpimästi, tuomaan pientä luksusta ja vaihtelua aamuihin ja jälkiruokahetkiin! Voin kertoa lisää kokemuksia laitteesta, kunhan niitä ehtii tulla :)

Huomioitavaa: valmiustilassa keitin kuluttaa paljon sähköä, joten irroita töpseli seinästä aina keittämisen jälkeen tai varmista power-napista että ei jää valmiustilaan. 



Edit: 09.12.2010 blogikirjoituksestani "Dolce Gusto jatkokokemuksia ja uusia ajatuksia" saattaa saada lisänäkemystä. Pääset lukemaan jatkokokemuksia tästä linkistä: http://mysmynmietteet.blogspot.com/2010/12/nescafe-dolce-gusto-jatkokokemuksia-ja.html




Dolce Guston omille sivuille tästä linkistä:
https://www.dolce-gusto.fi/FI/Pages/dolcegusto-home.aspx

Antsun kahvi sekoitettuna, vaahto jää jäljelle ;)

paparazzin vainoama

Minusta otettiin tänään kuva erääseen lehteen!! Ei vähän mittään - länteen ittään! Ollaan naureskeltu sitä kuvaa perheen kesken, niin minun tuuria päästä kuvatuksi juuri näin, viikonlopun metsäkeikan jälkeen kengät savessa!

Aiempia julkimokeikkojani :Olen ollut BBC 1:n yleisönä eräässä komedia showssa, jossa luonnollisesti englanninkielellä luin vuorosanoja, valmiiksi kirjoitettuja 4 kpl A4 liuskoja. Jopa naururemakat tulivat näyttötaululle komentoina, samaten aplodien kohdat tulivat komentoina :) Ainakaan vitsit eivät päässeet "ohi".



Minua on haastateltu Ruotsissa valtion radioon Wappujuhlassa kuninkaanlinnan edessä. Olin ruotsin risteilyllä. Haastattelijalta tuli huitsin rivakalla ruåttinkielellä kysymyksiä koskien kunkkua, ajattelin etten viitsi alkaa tässä nyt joutua selliinkään, niin vastasin kohteliasti ettei minulla ole mielipidettä asiaan, koska en ole kuin lomamatkalla käymässä. 


Tämä tämän päiväinenkin oli valtion merkittävän yhteisön julkisia tilanteita. Hmm. selkeästi valtioiden mediat ovat minusta kiinnostuneita! xD Jooh!

lisää synttäreitä!!

Meidän tyttö-haukku täyttää tänään 4-vuotta! Onnea, onnea, onnea! 

Se sai aamuruuan kanssa maksapasteijaa ja päivällä uuden puruluun. Järkkäsin synttärileikkejä, kuten "etsi karkki" ja puuhapallosta nameja. Illalla annan ekstraherkkuna vielä raa'an kananmunan keltuaisen iltaruuan kera.

Hassua, mutta tyttö on ollut koko päivän erityisen iloinen ja innokas kaikkeen, kuin tietäisi tämän päivän olevan hänen päivänsä! :D

isänpäivän kohokohtia

Aamulla aamiainen ja kupilliset Dolce Gusto:lla surrutettua kahvia, makuna tällä kertaa Caffè Grande Intenso ja palanen isänpäiväksi tekemäämme juustokakkua tuorebanaani - suklaalehti päällysteellä.

Päälle 5 km lenkki metsässä - 2h - joukkiolla 4 hlöä ja 2 koirusta. Koirat saivat juosta melkein koko matkan vapaana ja kivaa oli!! Ilma oli aurinkoisen syksyinen, juuri ihanteellinen metsälenkkiin! :) 

Suoraan lenkiltä pesemään koirat ja laittamaan ruokaa. Tänään ruokalistalla Saltimbocca alla Romagna (naudan lehtipihvi - prosciutto di parma - salvia- valkoviini) ja ranskalaisia pottusia sekä salaattia. Oli muuten hyvää!! Oli ensimmäinen kerta kun tätä ruokalajia tehtiin ja onnistui heti loistavasti!


Iltapäivällä menemme onnittelemaan Pappaa ja siellä kahvit kakkuineen ja pullapitkoineen. Sieltä suoraan kuntosalille kunnon treeneihin ja kotona illalla sauna.

Oih, tämä päivä on ollut kiva ja uskon olevan loppuun asti! Hyvä seura ja kiva tekeminen.. tänään elämä on laiffii!! 

iloinen yllätys

Olin tänään kaupassa ja tarkistaessani kuitin huomasin kassan laskuttaneen kahteen kertaan yhden ostoksistani. Olin jo pakannut kamat autoon ja huokaillen lähdin info-tiskiä kohden, kuin viimeisillä voimillani olisin ollut liikkeellä. Hoin itselleni samalla, että onhan se e 1,59 rahaa sekin.

Olin hetkeä aiemmin asioinut info-tiskillä lunastamassa viiden euron arpavoittoa, eikä silloin ollut ketään muuta tiskillä asioimassa. Nyt alle 5 min myöhemmin olivat molemmat tiskijonot useamman asiakkaan pituisia. "Ei hyvää päivää! " kuten nykyisin kaikki itsetietoiset miljonääri-äiditkin lausahtavat..

Myrtyneenä, nälkäisenä ja väsähtäneenä nökötin jonossa. Seuralaiseni houkutteli minut vaihtamaan jonoa kertaalleen ja manailimme molemmat, että nyt tietysti toinen jono liikahtaa. Onhan se yleensä just niin.. 


Kun tuli vuoromme puhuin monotonisella sävyllä asiani .. yllätyksekseni info-asiakaspalvelija vastasikin puheeseeni erittäin ystävälliseen sävyyn. Pahoitteli sattunutta ääneen ja kipaisi hakemassa kaapista 200 gr Fazerin sinisen suklaalevyn!! Sain kolikot ja suklaalevyn ja ystävällisellä äänellä ja hymyillen lausutun "tässä hieman lisäkorvausta mielipahasta" kommentin!


Olin suorastaan "leukaperät ääri-ala-asennossa-ammollaan" hetkosen, koska normaalisti vastaavaan tilanteeseen olen saanut mykän vastaanoton ja ainoastaan kuitin ja rahat tiskille. Noin asia juuri pitäisi hoitaa!! Hyvä Prisman info-tiski!!


Ai niin, minusta (meistä) tulee tänään miljonäärejä, jos voitan lotossa :D Täytin lottokupongin niin ovelasti että!! Yhden ruudukon täytin ns. normaalisti, seuraavan syntymäpäivien mukaan, seuraavan aina yhden viereen edellisestä ruudusta,koska niinhän ne osumat aina menevät, yhden viereen!  ;) Seuraavan täytin normaalin peilikuvaksi jne. monenlaisin variaatioin ollaan tänään liikkeellä xD Kaikki lisävoittoluokatkin ovat mukana pelissä tällä kertaa! Jaossa 6.000.000 euroa.. kerron sit miten kävi :) TAI SIT EN !!

Itse tehdyt Mumbai nuts (aiemmin Bombay) - snacksit

Mumbai (Bombay) nutsit

Raaka-aineet per 2,5 dl pähkinöitä (suluissa per 5 dl pähkinöitä)

1 rkl  (2 rkl) voita

0,5 kpl (1 kpl) valkosipulin kynsi murskattuna

0,5 tl (1 tl) worchestershire saucea

0, 5 tl (1 tl) tulista curry pulveria

0,5 tl (1 tl) chili pulveria

1/2 tl (1 tl) suolaa

2, 5 dl (5 dl) pähkinöitä, kuten saksan-, hassel-, manteli, pecanipähkinöitä

lisäksi rusinoita ja suolatikkuja, myös kuivatut hedelmät käyvät, kuten banaani, guava jne

1/2 rkl  (1 rkl) hunajaa

Valmistus:

1. sulata voi paistinpannulla ja lisää joukkoon murskattu valkosipuli

2. lisää pähkinät ja rusinat (kuivahedelmäkuutiot) ja sekoita

3. lisää etukäteen yhteen sekoitetut mausteet (suola, curry ja chili)

4. lorauta sekaan worchestershire kastike

5. paahda paistinpannulla kullan keltaisiksi koko ajan sekoitellen 

6. kaada toiseen astiaan jäähtymään ja lisää samalla hunaja ja suolatikut

 

Edit: snacksien nimi; Bombaystä tuli Mumbai 1995

Onnittelut syntymäpäiväsankarille !!

Tico - tico !! Lahjat on annettu ja kaffehärvelssöniä on testattu :)

Synttärisankari oli tyytyväinen saamiinsa lahjoihin ja kahvinkeitin toimi moitteetta. Ei ollut edes vaikea käyttää. Sankari poltti suunsa, kun ryysti liian kiireellä eri makuja, mutta tuskin kovin pahasti :D

Juhlallisuudet jatkuvat läpi koko loppu viikon, joten herkkuja on tiedossa useampana päivänä.  ;)

huomenna on bileet

Huomenna eräs perheeni jäsen täyttää vuosia ja ollaan hankkimassa hänelle Nescafé Dolce Gusto -kahvinkeittohärvelssöni.

Odotan innolla, että pääsemme keittelemään erikoiskahveja erinäisten juhla/nautintotilanteiden kruunajaisiksi. City-marketissa on juuri sopivasti huomenna alkava kanta-asiakasetuus -40 egiä pois myyntihinnasta! Kuin toiveeni oltaisi kuultu! 

Kerron huomenna iltasella miltä kaffet maistuivat ja oliko juhlan päätähti iloinen saamastaan lahjasta. 

Kuvassa Capuccino

kyllä saku tietää

Saku on kertonut jo syyskuussa sammakkoprofessorille 9.11.2010 lumimyräkästä!!

Olen yrittänyt pähkäillä onko prohveessori vain ottanut riskin ja heittänyt päivämäärän, tyyliin "joku marraskuinen päivä kuitenkin pyryttää melko todennäköisesti, lätkästääs lukemaksi nainileven", ja jäänyt todennäköisyydellä 1/30 odottelemaan lottovoittoa.

Vai voisiko Sakun loikat ja taivaan punerrus ja kastematojen suolipunssi (käyttämäni ilmaisu pulssista kaksivuotiaana) todellakin kertoa sammakkoprofessorille noinkin paljon? Aikas vakuuttava suoritus joka tapauksessa! Nostan hattua ennustaja-ukolle ja sammakoille!

syksyinen metsä - ystävykset

Tänään oli upea syksyinen, kuulas, pienpakkaspäivä :)

Veimme kaksi koiraamme metsälenkille lähistöllä olevan metsäkumpareen laelle, jossa on ihanteellinen maasto ulkoilla koirien kanssa, jopa vapaaksi ne voi päästää juoksentelemaan.

Puusto on kumpareen laella alaosistaan oksavapaata ja maa on paksun sammalen peitossa. Varpukasvejakin on vain vähän, joten turkkeihin ei juurikaan tartu oksia. Järjestimme koirille karkinetsintää, jossa kuivakalan palasia piilotetaan maastoon. Voi sitä nuuskutusta ja hännän heilutusta :)

Tämän reissun jälkeen koirat jäivät lepäilemään kotiin ja suuntasimme Tapiolaan shoppailemaan ja käväisimme lounaalla syömässä lehtipihvit. Tänään oli kiva päivä!  


Kiitti teille Gerkko, Antsu, Hantta!! "Ootte niin parhaita!!" ;D  
Sekä tietty iso D ja pikku r

avocado-Jäämerensalaatti-kupit

Avocadoa 1/puolikas purkki Jäämerenmerensalaattia (Chipsters, löytyy useista ruokakaupoista, etenkin marketeista), eli 2 avocadoa per koko purkki

Murskaa avocado tahnaksi ja lisää sekaan Jäämerensalaattia

Lusikoi seosta Linkosuon ruis sipsi kuppehin (makuvaihtoehdot: grilli, valkosipuli ja naturelli aito, sweet chili)


Valmista tuli! Vie kielen mennessään!! ;)

tyhjä tekstikenttä ja pussillinen film-town karkkeja

Enpäs yhtään tiedä mitä kirjottaisin. Rouskis - rouskis - siinä meni amerikan pastilli.. . hmm.. - rapinaa - pieni apteekkarin salmiakki - oho, se meni nopeasti, aika mitätön.

En edes tiedä miksi niitä aina joskus ostan, ehkä ne tuovat mieleeni lapsuuteni ja ne onnistuneet kerrat, kun sain suostuteltua äidin ostamaan pienen-pienen pussin apteekkarin salmiakkia apteekista, kun siellä muissa asioissa asioitiin. Ne tarttuvat aina hampaiden väleihin ja sieltä tietty makua irtoaa pitkään, onhan se jonkinlainen plussa.


Eivät nämä nykyajan salmiakit vedä vertoja entisajan salmiakeille. Muistan kun ne yhtäkkiä 80-luvun lopussa muuttuivat ihan ihme nössö-pehmokarkeiksi. Salmiakki aakkosetkin olivat alkuaan sitkeähkön kovahkoja ja niiden aromi oli ihan jotain muuta kuin tänä päivänä. Huokaisu. Pantteri- ja supersalmiakitkin olivat ihan eri makuisia.  


Minulla on laiha aavistus siitä, että entisajan salmiakkikarkit sisälsivät jotain epätoivottuja ainesosia nykypäivän tietämyksen valossa. Niinhän se on, että kaikki hyvä on epäterveellistä.. nykyään. Oman teoriani mukaan ihminen mieltyy juuri ns. epäterveelliseen ravintoon siksi, että se on yleensä myös mahdollisimman kaloririkasta. Onhan se ollut ajan aikojaan tietty tae säilyä hengissä, jos oli vähän ylimääräistäkin luitten ympärille kertynyt, katoajan iskiessä.


Aavistukseni onkin ainoa laihuuteen viittaava seikka tässä ja nyt. Olen huomaamattani nutustanut vain ja ainoastaan niitä apteekkarin salmiakkeja tämän turinan ajan :D Ne ovat ilmeisesti tukeneet vanhimpien aivosolujeni muistia tuomalla sen ajan tuulahduksia mieleeni. 


Mutta nyt tulee muutos.. - rapinaa - yksi suklaapäällysteinen toffee sujahti suuhun ihan suunnittelematta, kuin mietintäajan polttoaineeksi - rapinaa - supersalmiakki (jätti) mmm, analysoin makua, koostumus nössö, kuten sanoin aiemmin, aromi.. kesy.. mutta menetteli -nielaisu-

Toffee neliö - näitä saa myös hedelmäisinä - sitkeä kuin mummon kengänpohja. Näillä olen saanut myös hampaastani paikan irtoamaan.. ja yhä vaan ostan. Aina kun lapan niitä karkkipussiini puhuttelen itseäni mielessäni ja sanon, että "muistat sitte varoa paikkoja!" Silti äskenkin pureskelin sen menemään kohtaloani uhmaten :S 

Pieniä merirosvokarkkeja en enää osta!! Olen meinannut tukehtua sellaiseen melkein yhtä monta kertaa kuin olen niitä suuhuni laittanut. Viimeisin kerta on n. kk sitten, jolloin se jumittui henkitorven kieppeille ja hakkasin kädellä pöytää saadakseni muiden huomion herätettyä, mesekin pamahti ohjelmistopäivityksen vuoksi kiinni samalla hetkellä, kuin tilauksesta kauhuleffan tapaan! Se oli karmiva hetki! :O 


Lisempää!! - rapinaa - musta auto, jonka maku on sekoitus salmiakkia (mietoa) ja hedelmää. Tämä on vähän ihmeellinen asia, olen havainnut että suolainen käy ihmeen hyvin yhteen makean kanssa. Olen jo vuosia nakannut suuhuni esim. suolapähkinöitä ja suklaata yhtäaikaa. Se makuyhdistelmä on taivaallinen. Nykyisinhän näitä suola-suklaa yhdistelmiähän on jo tiskissä. Kuten Maraboulla tämä viimeisin manteli - merisuola suklaa.


Varmasti joka iikka on syönyt salmiakkia yhtäaikaa hedelmäkarkin kanssa. Maailmahan on pullollaan ihmeellisiä yhdistelmiä, joita ei ehkä ihan heti tulisi mieleen yhdistellä. Paljastankin tässä ja nyt muutamia hyväksi todettuja yhdistelmiä:


piparkakku - sinihomejuusto (taivaallinen yhdistelmä)
viikunahillo pizzassa, jossa on sinihomejuustoa
suklaa - suolapähkinät
avocado - sokeria päälle siroteltuna
kurkku - sokeria päälle siroteltuna
retiisit - tökätään suolaan, sinappiin ja seuraksi mustaleimaista juustoa palanen
hunajameloni - kuivattu kinkku

Lisään tähän listaan hyviä yhdistelmiä kun tulee mieleen. Lisään myös, jos jollekulle miljoonista lukijoistani tulee näitä mieleen, eikun kommenttia vaan kehiin! ;)

aihetta juhlaan

Nyt on tiedossani yhtä monta lukijaa kuin on jalkoja tällä sammakolla. Ou jeah!

lempivitsini

Tänään ei oikein muuta irtoa, niin päätin kertoa koko maailmankaikkeudelle lempivitsini:

Kaksi ilmapalloa lenteli saharassa, toinen huusi toiselle: " Varo! KaktusssSssssSSSSssss!!!!" 
 

hyytävät sirpaleet

Tämä aamu alkoi kylmällä herätyksellä. Koko talo heräsi varhain aamulla asunnostamme kuuluneeseen HERVOTTOMAAN lasinsirpaleiden helinään. Yhdessä makkarissa oleva puolitoistametrinen palapeili oli tehnyt itsarin.

Ensin pää nousi ennen ajatusta tyynystä ja piti hetken kelailla missä ollaan ja minne suuntaan pitää ampaista. Hyvin äkkiä päättelimme sen olevan palapeili, joka oli kiinnitetty seinään vasta pari viikkoa aikaisemmin tarkoitukseen valmistetuilla kiinnitysteipeillä. Olin kyllä ostanut myös muoviset kulmakiinnikkeet mutta.. 

Noh, se henkilö kenen makkarissa tämä tapahtui haukkoi henkeä ja piteli sydämestään kiinni vielä pitkään. Varmasti adrenaliinia melkoinen määrä pumppasi suonissa. Onneksi peili ei ollut vaaraksi kenellekään. Tästä entistä viisaampana totean, että enää ikinä, IKINÄ, en kiinnitä lasista valmistettua seinään roikotettavaa ainakaan sängyn yläpuolelle!

tylsä(ä) juttu(a)

Kuuntelen par'aikaa vasemmalla korvallani melko yksitoikkoista konserttoa, juminiskani on saanut korvani laulamaan yhtä pitkää säveltä.. vieläpä selkeästi "technoa" koska sointi on selkeesti syntetisaattorimainen iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii 

Ainoa kiinnostava yksityisseikka asiassa lienee se, että tiskatessani huomasin kraanasta solisevan veden peittävän alleen koko ininän :D Niinpä kotilääkäri , = minä, päätteln soivassa päässäni, että mikäli tämä tinnitus päättää jäädä esim.  yöuniani elämäni varrella häiritsemään, tiedän kokeilla solisevan veden taustaääniä mieltä rauhoittamaan, ennenkaikkia taistelemaan ääntä vastaan. Tämä nyt tiedoksi kaikille kolmelle lukijalleni.