uudet sandaalit - lempinimeltään "kexit"

Kexit - rankkaan kävelyyn

Tepastelin kesäreissulla uudehkoilla sandaaleilla, jotka alkuun olivat ihanaiset jalassa - noin kaksi päivää - kunnes pottuvarpaan päällä ristissä olleet remmit olivat kaivaneet itselleen oman tyynyn, joka seuraavan kerran sandaaleja käyttäessäni hajosi.. laitoin laastarin päälle ja tämä laastari tietty siirtyi vaivihkaa, askel askeleelta omalta kannaltaan paremmille seutuville, siirtäen liimapinnan suoraan entisen tyynyn päälle.

Koko ajan tämä rullalle mennyt liima kalvoi  remmien viitoittamalla tiellä, nyt tavoitteenaan syvä kraateri ja uusi tyyny exän viereen. Iltasella irroittelin maltilla jo melkolailla irronneen laastarin ja varvas oli arka. Uusi rakkula komeili edeltäjäänsä pinkeämpänä lyttyyn litistyneen, punakan ja ärhäkän rinnalla. Annoin jalan olla puhdistuksen jälkeen ilman mitään laastaria, jotta tilanne rauhoittuisi.

Aamulla asettelin kieli keskellä suuta varpaan peitteeksi nimenomaan rakkuloille tarkoitetun "toisen ihon" muodostavan liimalaastarin. Kävelinkin testikävelyjä sandaaleillani eestaas ennen patikoimaan lähtöä ja tuntui uskomattoman hyvältä. Uskaltauduin jälleen samaisilla kengilläni liikenteeseen. Rakkolaastari pysyi melko hyvin paikallaan, mutta alkoi kuitenkin lopulta siirtyä väärään kohtaan, jättäen jälkeensä liimapintaa.

Miljoona kilometriä päivän mittaan käveltyäni ja majapaikkaan tultuamme, harkitsin pitkään mitä tehdä tämän likaakin liimapinnalleen keräävän uuden tilanteen kanssa. Päätin irrottaa laastarin, puhdistaa puhdistusaineella ja laittaa antibakteeripulveria päälle, huomenissa uuden rakkulalaastarin.

Tenkkapoo tulikin vastaan melko pian. Irrottamani osaset laastarista liehuivat kuin kesämekon helmat parhaissa lavatunnelmissa, mutta... kun rakkuloiden pinnat olivat enää jäljellä.. liima piti otteessan näitä, eikä mitkään poppaskonstit auttaneet. En voinut jättää paikalleen, enkä ollut varma voisinko irrottaakaan. En ainakaan muuta kuin riuhtaisemalla...

Laskin kolmeen ja *reps* ..aaaa uuuuUUuuuuUUuu! Laastari oli irronnut, mutta  niin olivat irronneet syvien rakkuloiden kannetkin :( Kamalat, usean mm. syvät kraaterit eivät ymmärtäneet edes vuotaa verta. Tuijotin varvastani mykkänä, näin silmissäni filminomaisena tulevaisuuteni, näin itseni istumassa samassa asennossa loppu loman (reilu viikko) telkkaria tuijottaen, majapaikassa, valtaisa käärö varpaassa ja kipulääkepurkki kourassa.

PlunttU tuli viereeni katsomaan näkyä ja hiljaisella äänellä totesi, että onneksi meillä oli sata tuntia leffoja messissä. Tuijottelimme molemmat vielä jonkin aikaa ja minä aloitin järkeni toetessa sadatella typeryyttäni. Myönsin jopa itselleni olleeni täysi ääliö ja ajattelematon tomppeli. Puhdistin haavan, en säälinyt itseäni kun desinfiointiaine kirpaisi ja koputtelin bakteerintappopulveria kraaterit täyteen. Päälle laitoin jättikokoisen "herkälle iholle" tarkoitetun laastarin ja aloimme katsella ensimmäistä tuntia loppuloman ohjelmistosta.

Aamulla jalka oli kuitenkin aika ookoo, ei punotusta juurikaan ja uuden puleverikerroksen päälle lykkäsin uuden herkän ihon laastarin ja tajusin vihdoin vaihtaa kengät löysiin, mutta hiukan epämukaviin. Niin lähdimme kokeilemaan mitä tuleman piti. Yllätyksekseni nämä kengät eivät painaneet kriittistä kohtaa ollenkaan, vaikka päälle osuivatkin ja loppuloma meni sittenkin sujuvasti. Rakkulat paranivat ennätysvauhtia pulverin ja hoitojen avulla.

Nyt olen tänään hankkinut itselleni uudet, rankkaa kävelyä kestävät sandaalit. Ne tuntuvat ainakin hyviltä, eivätkä paina mistään. Yritän kävellä ne sisään vielä ennen syksykelejä, jotta lokakuun Nizzan reissulla voisin käyttää näitä uusia menopelejä, lempinimeltään "kexit". Saatte itse päätellä miksi juuri näin ne nimesin ;)

PS Lähtöhinta 50 egiä ja sain ne 17 eurolla :)

wessapaperia

Vaaleansinistä TeePee:tä,
prinsseille?

Maailma muuttuu, niin myös tässä asiassa. Suomi on ollut aiemin varsin kehityksellinen maa, koskien vessapapereita. Johtuen ehkä siitä, että Suomi on ollut pitkään suuri paperintuottaja metsineen ja tehokkaasti paperiteollisuutta kehittänyt maa.

Muistan ajan, kun kävimme ulkomailla, eipä vielä niin kauankaan sitten, kun ensimmäisiä havaittavia eroavaisuuksia kotimaahan verrattuna oli juuri toilettipaperien laatuero. Suomalainen paperi on ollut jo kauan kestävää ja pehmoista, vaaleaa ja laadukasta (on se sitten luontoystävällistä tahikka ei, siihen kantaa enempää ottamatta).


Etelän maissa paperi on ollut melko pitkälti, vielä 2000-luvun puolella, kovaa, karheaa ja kreppimäistä. Joskus jopa erillisiä silkkipaperimaisia irtolehtisiä laatikossa. Oi, miten olin joka reissulla ylpeä maamme paremmuudesta tässä suhteessa. Mitä ylellisyyttä saimmekaan joka päivä kokea koto-Suomessa. Tämä asia oli yksi harvoista, joissa Suomi oli pitkän matkan edellä muita (Ruotsin lisäksi).

Nyt kuitenkin 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana on tilanne asiapapereissa muuttunut myös muualla Euroopassa, jopa.. lienee pulkka hieman karannutkin touhottamisen ja turhamaisuuden puolelle ja pahasti! :/


Nimittäin, jo viitisen vuotta olemme reissuillamme Italiaan ja Ranskaan törmänneet markettien valikoimien olevan järjestään täynnä uutuuksia, kuten parfymoituja, aloe veralla rikastettuja ja nyt viimeisimpänä värillisiä papereita. Vaaleansinistä, varmaankin prinsseille tarkoitettua TeePeetä ostimme mekin, oli oikein pakko tuoda yksi rullista tuliaisina kotiin jääneelle prinssillemme!

Uuutus

Mutta, ei  tässä vielä kaikki. Jo aiemmin tänä kesänä, reissullamme Italiaan, törmäsimme tällaiseen uutuuteen: Paperirullan hylsy on tehty vedessä hetkessä sulavaksi, joten hylsyn voi vetää muun tavaran seassa alas pöntöstä :O


Kokeilin epäileväisenä tätä sulamisseikkaa juoksevan vesihanan alla ja johan tuli kiire, kun rullahylsy alkoikin sulaa sekunneissa. Mysmylän epäluuloisen hitaiden refleksien tultua tällöin perusteellisesti testatuksi, lavuaarin tukkeutumisen estämiseksi. Hylsy muuttui sellusohjoksi todella nopeasti. Pakko oli uskoa, että hylsy sulaa vedessä ja on pöntöstä vedettävissä. Jupisten ja pöyristyneenä nypin lavuaarista paperimassan ja nakkasin pönttöön. Silmät vielä pyöreänä vedin pöntön ja aivoni jatkoivat raksuttamistaan keksinnön merkityksestä ihmiskunnalle.

Onhan se todella jännää ja uutta hulauttaa tötterö sulamaan mutta minä kyllä epäilen, onko tämän uutuus massan seuraukset loppupeleissä negatiiviset ja runsaita lisäkustannuksia aiheuttavia. Nyt tällä viikolla näitä ihmehylsyjä on ilmestynyt myös Suomen markkinoille :/

Lisäys 15 min myöhemmin: ajatusvirheen korjaus - onhan koko muukin vessapaperirulla paperimassaa.. hupsista kukkuu.. sain välitöntä palautetta PlunttU:lta ja joudun täten myöntämään valtaisan päättelyvirheeni. Myönnän täten virheeni.  

Lisäys II 6.2.2100 Linkki:  Olinko sittenkään väärässä??

Eksoottisin veskipaprukokemus mitä Mysmylällä on muisteloissaan seuraavaksi: Olin päässyt sattumalta asustamaan viiden tähden hotelliin. Kun vihdoin hengitykseni alkoi tasaantua, hotellin käytävien maalauksista lumouduttuani,  kohtasin seuraavan ihmettelyn aiheen kylppärissä. 

Olivatko viiden tähden hotellista unohtuneet asiapaperit tyystin!? Hamusin katseellani ympäri kloaakkia, aina katonrajaa myöden, kunnes silmiini osui silkkipaperinen, suuuuuuri, jätti-paperikaramellia muistuttava käärö. Varovaisen rapistelun jälkeen käsissäni oli perinteinen ja rehti TeePee rulla. Ei mitenkään liian turhamaista, eihän? Olo oli kuin Bysantin prinsessalla (joka seikka sinänsä olisi muutoinkin selitettävissä ;D)

Tähän loppuun vielä surunvalitteluni siitä, että jatkossa, jos meidän nuori koiruus pöllii tyhjän hylsyn.. se tulee yllättymään kun aarre alkaakin yllättäen sulaa suussa ja muodostaa ällöttävän yllärin hylsyvarkaalle.. Mahtaa löytyä kuolaisia massapaakkuja katosta asti.. Monen koiranpennun ensilelut ovat katoamassa ihmisten, toivottavasti kuitenkin vaikutuksiltaan tarkkaan harkitun uutuuskeksinnön vuoksi :(

Oliko turha teksti? :) Eeeeehkä!

pohjalliset - keittiötieteellinen tutkimus - tuloksia

Kuvan henkilö ei liity varsinaiseen tutkimukseen, 
pohjalliset ovat juuri tutkimuksessa käsitellyt.
Huomaa, "Deluxe"

Ensinnäkin, käsite - pohjallinen - kannattaa tässä määritellä tarkemmin. Pohjallinen on ylipäätään irrallinen kengän pohjaosa, joko kengän alkuperäinen tai jälkikäteen ostettu, muotoiltu tai muotoilematon (erilaiset tuennat), mutta joka tapauksessa irtopohja. Tässä käsitellään nimenomaan jälkikäteen ostettavaa, min. kohtuuhintaista tuki-irtopohjallista lättäjaloille, joka ostetaan vapaaehtoisesti, pyrkien parantamaan lähtötilannetta, huomioiden sekä jalat, että jalkineet.

Moni ihminen ei tiedosta, miten tärkeä asia on omalle jalalle oikein muotoiltu kengän sisäpohja tai oikeanlainen pohjallinen. Hyvät pohjalliset ovat suorastaan itsensä ansaittua ja kauaskantoisesti viisasta hemmottelua! Miksi tyytyä kenkään, joka ei tue jalkaa tai lonksuu askellettaessa löysänä? Tärkein syy tähän pohjallisten puuttumiseen  tai välinpitämättömyyteen lienee tietämättömyys, mutta myös pihiys!  Kuinka moni edes harkitsee uusia pohjallisia ja vieläpä suostuu maksamaan niistä? Tietty, oma joukkonsa kuitenkin näin tekee. Kirjaimellisesti kantapään kautta oppineet ja tehovalistetut.

Siro neljäkolmonen,
kuva alapuolelta

Mitä kaikkea pohjallisten vapaaehtoinen ostaminen ja käyttäminen kertoo ihmisestä? Mielestäni tällainen ihminen on päässyt seuraavalle tasolle (engl. next level) teiden tallaajana. Pohjallisia vapaaehtoisesti ostava,käyttävä ja niitä arvostava ihminen osaa ajatella syvällisemmin ja kastoa tulevaan, pitää huolta itsestään. Tällainen ihminen myös arvostaa itseään ja tomumajaansa. Pohjallisten Next level -ihmisten kermaa ovat "jo ennen ongelmia" pohjallisia käyttävät.

Lähipiirissäni on tuore next level -tason pohjallisihminen, nyky status: pohjallis-cream :) Hän on sikälikin merkittävä pohjallisten kuluttaja ja esimerkkitapaus, sillä hänen jalkansa edustavat suorastaan täydellistä kouluesimerkkiä lättäjaloista. Tämän lisäksi hän on nuorehko mieshenkilö! Olen keittiötieteellisenä tutkimuksena mielenkiinnolla seurannut näitä lättäjalkoja ja niiden elämää. Nyt on siis havaittu merkittävää, hieman yllättävääkin edistystä.

Näitä lättäjalkoja ei tietystikään tule erottaa kokonaisuudesta, vaan ne todellakin ovat yksi osa koko habitusta ja persoonaa. Kyllä, persoonaa, sillä tässä asiassa myös persoonalla ja henkisellä kasvulla on suuri merkitys. Tutkimuksen  yksi päämäärä oli seurata tilanteiden kehitystä ja tehdä ns. analyysi siitä, ovatko pohjallisten hankkiminen ja käyttökokemukset oikeasti olleet parannus "lättisten" kannalta. Lisätiedoksi; tutkittava on hiukan "jääräpäisehtävä" mutta myös positiivisella tavalla kriittinen, joten mielestäni olen onnistunut tutkimushenkilön valinnassa loistavasti.

Tutkimuksen etenemistä: Kun lättäjalkojen omistaja ensin altistettiin tiedotukselle (kohderyhmän erityistarpeet huomioiden/mies/nuorehko), tyyliin: "oikeanlaiset pohjalliset todellakin toimivat ja pitävät kipuja poissa ja jalat terveinä", "kyllä sinunkin kannattaisi joskus kokeilla pohjallisia", riittävän kauan, jäi kun jäikin tämä ajatus  todistettavasti pyörimään korvien väliin :). (Äänenpainoja ja lausesisältöjä kannattaa käyttää vaihtelevasti, se on tehokkaampaa, pakottaa ei saa. Ja kyllä, juuri koska kyseessä ON  mieshenkilö.)

Olen hyvin iloinen siitä, että näiden lättäjalkojen omistaja päätyi täysin oman lopullisen harkintansa perusteella tähän ratkaisuun, vailla painostusta.

Männäviikolla hän hankki pohjalliset! Kuultuani tämän, korvissani kuului "kiling" --next level reached-- 

Tiedän, että seuraamani lättäjalat ovat onnellisessa asemassa ja uskon niiden tulevan saamaan ansaitsemaansa luxusta ja huolenpitoa jatkossakin. Tämän lisäksi myös niiden käyttämät kengät pysyvät paremmassa kunnossa ja uusilla pohjallisilla ne tulevat heräämään aina uuteen loistoon, saavuttaen täten myös pidemmän iän.

Käyttäjäkokemustietojakin olen tänään saanut: Vapaasti siteerattuna --

Muuten, ne pohjalliset on hyvät.. ne niinku tuntuu, ettei mulla olis mitään kenkii jalassa ja jalat on rennommat. Niin ja sit, ku noi kengät oli vähän liian isot, ni ku laitoin ne niitten alkuperäisten päälle ni nyt ne niinku.. niistä tuli tiiviimmät (kädet kämmenet vastakkain, horisontaalisti huitoo ilmassa tehden visuaalisesti selventävän liikkeen).


Keittiötieteellisen pohjallis - lättäjalkatutkimuksen loppukommentointi:
Nyt se on todistettu. Pohjalliset ovat hyvä ja järkevä ostos! Parannus on käsin.. lättiksin tunnusteltavissa!

Kymmenen pistettä lättäjalkojen omistajalle, Mysmylältä respectii! Wou!

tschüß!

Lähtöaamu oli utuinen, kuten ennustin :D

Takana on neljän vrk:n Saksan reissu. Kivaa oli ja moni ennakkoon suunniteltu meni juuri niinkuin aiottiin ja muutama vaihdettiin lennossa toiseen. Kaikenkaikkiaan oli kuin olisi ollut pitempäänkin reissussa, sen verran paljon ehdimme näinä päivinä nähdä ja kokea.

Ensimmäinen ylläri oli se, että vuokra-automme vaihtuikin luokkaa parempaan, kun aiemmin varattu oli hajalla :D ha-ha, sehän passasi. Saimme alle uudenkarhean C180 Mersun bensamoottorilla ja hyvin sujuivat körröttelyt autobaanalla. Asunto oli hyvällä paikalla Frankfurtin keskustassa, josta pääsi myös kävellen aivan kaupungin sydämeen.

Kuten aiemmin mainitsin, muutama suunnitelma meni uusiksi. Esim. emme käyneet Trierissä, emmekä Villeroy Bochilla. Varsinaiset shoppaukset tehtiin Mannheimissa, jossa on todella mukava kävelykatu. Parhaillaan oli käynnissä alemyyntien loppurysäykset, joten matkaan tarttui merkkivaatteita 3,-/kpl hintaan. Jopa 40 euron kauluspaita viidellä egillä jne.

Mannheimin shoppausreissun virvoke - Fragolino

 
Ostimme myös 12 kpl "kaikkea sisältävän" ruokavälinesetin 60 % alennuksella. Nämä alehinnat olivat tietty tämän sesongin juttu, mutta oli kyllä todettava sekin seikka, että ruuat ravintoloissa ja kaupoissa olivat huomattavasti meikäläisten hintoja edullisemmat. Ravintolassa söi ja joi 4 hlöä kahden hinnalla jne. 

Mistä tämä kukkanen juuri tuohon tupsahti?

Hiukkasen jopa nyppi ajatella, että siellä ihmiset tienaavat melkein tupla liksoja käteen, kun verotuskin on niin paljon kevyempää. Tavaroita verotetaan vähemmän, joten paikallisilla on varaa myös ostaa niitä, tästäkin syystä. Huoh! Saksalaiset ovat hoitaneet asiansa hyvin. Uskon myös perusturvan olevan hyvällä tasolla. (En mene vannomaan, en ole asiaa tarpeeksi tutkinut). Kaikkialla oli siistiä ja ihmiset ystävällisiä. Hyvä Saksa!

Frankfurt am Main - Rahalandia

Laittelen tänne kuvia, kun palaan taas pidemmäksi aikaa kotosalle. Huomenna osa porukoista lähtee taas, Mysmylä mukanaan, joten kaipa sitä on taas sanottava: "Tschüss!" 

PlunttU:n kenkämuotia (museossa)

Lisäys: luvatut kuvat on nyt lätkitty tekstin sekaan 

Sauerkraut!

Osa porukoista on lähdössä reissuun, kohta pääsemme taas puikkelehtimaan Frankfurt am Mainin vilkkaille kaduille, jossa päämaja tulee sijaitsemaan. Suuntaamme matkan aikana vuokra-autolla Mainziin, Koblenziin, Trieriin, Cochemiin jne. Käymme myös Villeroy Bochin tehtailla, josta on aiemmillakin reissuilla löytynyt ihan kivoja astioita ja ruokailuvälineitä sopuhintaan.

Reissuun lähtevät Nixu, Hantta, PlunttU ja Mysmylä. Huomenna kiidämme anivarhain Andyanan lupaaman kyydin turvin läpi usvaisten peltojen, kohti lentokenttää. On muuten ihana fiilis istua viileässä autossa hellevaatteissa, vielä kun luonto nukkuu ja peltojen päällä on paksu kerros pilviä. Aamuyön viileys aiheuttaa kivoja vilunväreitä ja tunnelma on ihanan odottava, koko matka on vielä edessä! 

Valaistus on yleensä mitä ihanin aamuyöllä. Suosittelen lämpimästi  joka iikkaa heräämään kesällä aamuyön tunteina ihailemaan maisemia. Menetät paljon, jos et tätä ikinä tee! Mysmylän matkojen yksiä kohokohtia ovat juuri nämä aamuöiset lähdöt.

Olemme ilmoittaneet Nixun osallistumaan jodlauskurssille, joka päivä klo 8.00 - 13.00 ja PlunttU tuonee Lederhosenit tuomisinaan. Hantta viedään ilman muuta ravintolaan syömään ja tarjotaan aidot Sauerkrautit, tupla-annokset! Mysmylä  osallistuu Ocotberfestiin jo hyvissä ajoin ja mitä vielä... ;D

Roistojen on turha hakeutua tyhjentämään kämppää, sillä kotivahdit ovat paikalla 24/7. 

kunniakirja

Tässä Mysmylän viimeisin saavutus, kunniakirja!

 Voit tehdä itsellesikin tällaisen osoitteessa

http://kielikoje.akuankka.fi/ 

punkki päätti sitten lähteä minun matkaani

Olin tänään sienimetsässä, löytyikin oikein monta herkkutattia. Perkasin ne oikein tarkkaan ja puhtaiksi, viipaloin ohuiksi ja paistoin aidossa voissa. Päälle pelkästään suolaa ja rapsakat tattilastut tekivät pian kauppansa! 

Enpä osannut kuvitellakaan, että tällä aikaa punkkiveijari oli etsinyt itselleen sopivaa paikkaa kehostani tujauttaakseen imukärsänsä nahkaani, lämmintä pulppuavaa himoitessaan. Se pentele oli hiipinyt selkäni taakse ja porasi truuttansa oikean lapaluun tienoille, kaikessa rauhassa, Mysmylän nutustaessa herkkutattilastuja kilpaa muiden kanssa.

Tattien kadottua aloimme katsella tallenteesta yhtä lempparisarjoistani - Mentalistia -  istuin sohvalla syventyen juonenkäänteisiin ja tunsin pientä nipistelyä kohdasta, jossa pieni enkelinsiipeni sijaitsisi, jos olisin enkeli. Punkki oli niin ovela, että löysi kehostani juuri sen kohdan, minne en saa hyvistä yrityksistäkään huolimatta väännettyä käsivarttani rapsuttelemaan.

Nipistely kuitenkin haittasi niin paljon, että pyysin apuvoimia kurkkaamaan selkääni. Pyytäessäni apua vihjasin sieltä mahdollisesti löytyvän punkin. Eihän tätä oikein uskottu ja epäuskoisin elein minua avustamaan saapunut yllättyi .. no, ehkei ihan sentään iloisesti, löytäessään tämän "joojooihanvarmasti" punkin.

Onneksi meillä on punkkikoukku, jolla tämä koltiainen saatiin ehjänä ulos treenatuista selkälihaksistani. Tuskin montaa pisaraa oli ehtinyt maistaa jaloa juomaa, kun lähtö tuli. Kärsä kaksinkertaiseksi venyneenä se lopulta napsahti irti ja päätyi.. jaa en tiedä minne.  Puremakohtaan (jota jälkikäteen ei ollutkaan helppo  enää löytää..  ehkä löytyi.. ehkä ei) laitettiin ensin koiran korvalääkettä (tehoaa bakteeriin ja sieneen) ja sen jälkeen propolisuutetta, laastariin uutettuna (mehiläisten valmistamaa antibakteerista, vaffaa ainetta).

Nyt minulla on kaksi laastaria selässä, propoliksella uutettua. Ehkä toinen on oikeassa kohdassa, ehkä ei kumpikaan. Mutta onhan enkelilläkin kaksi siipeä. Että sellainen päivä. 

milloin viimeksi - suutuit

Kuono, johon metwurstit katosivat.
Korvat kastuivat, iiik!

Mysmylä on tyyneyden perikuva. Ainakin pääosin tai vähiintäänkin hetkittäin. Olen oppinut elämän varrella käsittelemään monet harmistuksen aiheet huumorilla maustettuna mutta on tilanteita, jolloin suutun oikein voimalla. Tulinen kuvaa melko hyvin meikäläistä. 

Toisaalta, joudun jatkuvasti tekemisiin hyvinkin hermoja koettelevien asioiden kanssa. Joskin olen myös oppinut aikaisempaa paremmin muuttamaan näitä tilanteita luonteelleni sopivampaan muotoon. Olen opetellut kieltäytymäänkin.

Minulla on siis melko vakio suutahduslähteet  ja roppakaupalla randomeita, kuten kai meillä kaikilla. Jotta saisimme vihdoin vastauksen milloin viimeksi-kysymykseen, vastaus kuuluu: tänään. Tämä t-kirjaimella alkava sana on melko hyvin siis vastannut moneen aiempaankin kysymykseen. Nähtäväksi jää, sopiiko se myös seuraavaan. Aika yllätyksettömiä nämä minun vastaukseni, pikkuhiljaa..

Olin aamulla tehnyt itselleni metwurstileivän ja syönyt siitä haukun, pari. Laskin tämän lautaselle hetkeksi, hakeakseni juotavaa. Mouskun, mouskun... palatessani keittiön nurkan takaa näin molemmat koiruudet sohvalla innosta tutisten. Juuri kun ehdin näppituntumalle, näin kun metwurstit imeytyivät tyttökoiramme kitusiin, kuin sukka pölynimuriin! :S

Siinä tilanteessa alkukantaiset geenimuistini hitulat aktivoituivat ja karjaisin eläimellisen älähdyksen ja murahduksen ilmoille. Poikakoiruus älysi lähteä lipettiin mutta metwurstin maun huumaava tyttökoiruus tönötti paikallaan sohvalla, jouduin pyyhkäisemään sen lattialle kuin muruset pöydältä. Tämän jälkeen se mulkoili minua pitkään, sulatellen sille 500% yliannoksen suolaa sisältänyttä metwurstipäjäystä.

Poikakoira, joka saldoksi tässä tilanteessa oli jäänyt vain muhevat tuoksut tästä herkusta, tepasteli edessäni pyytäen hänellekin omaa osuutta. Se oli niin hellyyttävä, että hymyssä oli jo pitelemistä. Ihmettelen kyllä miten meidän hienohelma, joka ei kävele sateessa tai jos jotain on hiukankin etenemisen tiellä,  teatraalisesti pyytää siirtämään esteen, kykenee herkkujen ollessa pöydällä kampeamaan pöydälle sekunnissa. Tyttö on meidän perheen tuhmeliini, oikea salainen agentti.

milloin viimeksi - neuvoit ystävää

• Maailman kestävin ja paras koirien lelu
• pomppii joka suuntaan, on mielenkiintoinen
• ei pidä pallomaista kovaa pomppuääntä
• koira rakastaa pureksia sitä
• tuoksuu hyvälle, ei kumille
• nypylät puhdistavat hampaita ja ikeniä
• voi kierittää ja pomppii pitkälle vaihtaen suuntaa
• toimii hyrränä
• voi laittaa namin kiinni sakaroihin
• Prisma: Toys Bounce 4,30 e = Halpa! (+pooonukset)

Olen havainnut olevani jonkinlainen huoliterapeutti, henkilö, jonka puoleen käännytään ongelmissa. Tietysti olen hyvin iloinen, että on ihmisiä jotka ovat kiinnostuneita mielipiteistäni. :) Eräs soittaa minulle usein ongelmiensa kanssa, puhuu ne auki ääneen, eikä oikeastaan kysy halaistua sanaa vastapainoksi. Pelkkä "joo" olen kuulolla äänähdys riittää hänelle. Ilmeisesti hän kaipaa vain tuollaista ongelmassa auttamista, koska on tehnyt näin jo .. ikuisuudet.

Ulkomailla ollessani (profiilikuvaa vastaavasti aurinkolasit nenällä suurkaupungissa suunnistaessani) tulevat monet kyselemään miten pääsee sinne ja tänne. Olen itse usein aivan yhtä pihalla sijainnistani, mutta ilmeisesti olen sen verran helposti lähestyttävän näköinen, että minulta on helppo kysyä. Tai sitten olen niin räjähtäneen näköinen, että ihmiset pitävät minua paikallisena maitokauppaan kiirehtijänä. Tiedä häntä.

Takaisin tämän päivän milloin viimeksi-kysymyksiin: Tänään olen neuvonut lähintä ja pitkäaikaisinta ystävääni puhelimitse vuokrasopimusasioissa ja neuvonut häntä kääntymään kuluttajaviranomaisen puoleen.

Lisäksi olen neuvonut netissä vastaani tullutta koiranomistajaa haukkuongelmasta, hänen koiransa haukkuvat liikaa, josta syystä naapuri (mies) on alkanut haukkua :O Neuvoin tätä kyseistä henkilöä jo eilen ja sain ilokseni tietää, että yksi uloslähtö onnistui jo yhden kerran harjoituksella vailla haukkumista :) Olen iloinen!

Samaten neuvoin jotain tuntematonta ihmistä.. ei kylläkään ystävää koira-aiheisen blogini välityksellä maailman paraasta ja kestävimmästä lelusta. Kiitokseksi sain pikakommentin: "Mielenkiintoista" 

Tähän loppuun voisin todeta, että taidan neuvoa tottumuksesta joskus vaikkei sitä olla pyydettykään. Toivottavasti tämä tapa ei korostu iän kertyessä, sillä olisin varmasti harvakseltaan kahvikutsuja vastaanottava mummeli, jos sellainen pääsee karkaamaan käsistä. Mikään ei ole ärsyttävämpää kuin joka paikkaan neuvojaan tuputtava kuuro mummo.

 

milloin viimeksi - siivosit

Voi hyvät hyssykät - siivous - Mysmylän lempivälttelynaihe. Ei vaan, itse asiassa,

TÄNÄÄN pesin mm.  hellan vääntönapit ja koko hellan pinnan kiiltävän puhtaaksi! Sattuipas hyvä päivä tälle kysymykselle, ei nimittäin ole ihan niin itsestään selvyys, että kykenen rinta rottingilla vastaamaan: "tänäänpä hyvinkin!!

Siivosin myös jääkaapista vanhat pois, luuttusin valokatkasijoita puhtaaksi rähmäkäpälien jäljiltä, sekä portaiden kaiteita kiillottelin vastaanottamaan seuraavat sormenjäljet jne.

BebF voi jopa todistaa, että meinasin ostaa tänään kaupasta kodilleni oman hammasharjan! (Pienten kohteiden tiskiharjaksi, kuten juuri hellan koloset ja muut) mutten ostanut, koska maksoi liikaa (proteesihammasharja) joka olisi erottunut hyvin perheen hammasharjoista. Vaikka olisi ollut vänkä päästä sanomaan jollekulle hampaanpesijälle - vaahtosuulle: Ai, sulla on samanlainen hammasharja kuin hellallani, minneköhän sekin on kadonnut!?

milloin viimeksi - päätit tehdä elämäntapamuutoksen

Andyana Jones & BebF

Olen melko onnistuneesti pystynyt elämäntapailemaan viimeiset, yykaakoo... nelisen vuotta niin, että kunto on melko hyvä ja painokin pysyvästi ollut alempi kuin aiemmin. Myös tietynlainen opettelu huomioimaan omat tarpeet ja kieltäymään, jos se on oman perheen tai itsen takia suotavaa, on ollut elämäntapamuutoksen osa-alue.

Nyt kuitenkin tein tänään jälleen elämäntapamuutospäätöksen, rikkomalla karkkipäiväsääntöä JA ostamalla juuri niitä karkkeja jotka ovat minulta TÄYSIN kiellettyjä. Kielto johtuu siitä, että ne tuppavat juuttumaan kurkkuuni joka ikinen kerta. Kerran jouduin jopa hakkaamaan pöytää kaksin käsin, kun kurkussa oli poikittain tällainen karkki, apuvoimien huomion herättääkseni.


Noh, siispä tämän päivän elämäntapamuutokseni oli negatiivisviritteinen vaikutuksiltaan jo siksi, että tuli syödyksi karkkeja turhaan huojuttaen terveellisempiä elämäntapoja mutta myös siksi, että jouduin naputtelemaan BebF:lle töihin tekstarin, että nyt on taas sellanen karkki kurkussa jumissa, jos ihmettelette mitä minulle on tapahtunut.

Tarkemmin ajatellen olen tehnyt tänään jopa kaksi elämäntapamuutospäätöstä. Tämän varsin huonosti päättyneen ensimmäisen, ehkä enemmänkin elämäntaparikkkomuspäätöksen jälkeen päätin siis jälleen olla enää ostamatta ikipäivänä näitä pikku salmiakkimerirosvorahoja Film Townista ja päätin myös palata kaidalle polulle karkkipäivän suhteen. Onneksi huomenna on jo perjantai, minulla on karkkipäivä kerran viikonlopussa (pe-su aikavälillä).

En ole vielä koskaan saanut lahjaksi pussillista salmiakkimerkkareita, jos tällaisen joskus lähipiiriltä saan.. tiedän kyllä piilosanoman sisällön :D 


Hups -- ei huomenna ole perjantai :D .. taisin sekoittaa hiukan päiviä.. huomasin juuri.. :D .. tai ehkä huomaan vasta ylihuomenna!

milloin viimeksi - tapasit fanin

Selvyyden vuoksi ilmoitettakoon, että milloin viimeksi-kysymykset ovat naistenlehdessä olleen höpö höpö kirjoituksen mukaan esitettyjä. Alkuperäiset kysymykset on esitetty mieshenkilölle MeNaiset-lehdessä ties milloin (en jaksa tarkistaa numeroa). Turhamaisuuden ja älyttömyyden kunniaksi Mysmylä esittää itselleen nämä samaiset kysymykset blogissaan.

Nyt kyllä täytyy hiukan miettiä, ei sen vuoksi etteikö Mysmylällä olisi faneja ja tapaamisia, vaan siksi että runsaasta esiintymästä johtuen täytyy hiukan lisää määritellä käsitettä "fani", jotta oikea vastaus löytyy.. hmmm, tjaaa..aa.a!

Kysymyksessähän ei myöskään tarkemmin mainita kenen fania tarkoitetaan, joten tämähän menee nyt ihan hurjaksi. Jos nyt kuitenkin puhutaan vain Mysmylän faneista niin.. hetki pieni.. Vastaus: TÄNÄÄN ja tässä on fanini kuva. Tosin ei juuri tänään napattu.

Mysmylän top-2 fani